keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Plantaasien perustamista ja uusi työssäoppimispaikka

Mun oli tarkoitus päivittää jo viime viikolla viime viikon hommat tänne, mutta sitten tulikin jälleen kerran jotain muuta (lue: koti ja lapset) ja päivittäminen venyi taas vaihteeksi.

Mulla jäi joulun alla tekemättä perennatentti 2, koska jouduin sairaalaan yhdeksi illaksi ja kotiutuminen tapahtui sen verran myöhään ja puolikuntoisena, ettei sitten pystynyt aamulla menemään kouluun ja niinpä tentin tekeminen siirtyi. Tää on mun ensimmäinen tenttini, joka on mennyt uusintaan. Kaikki muut oon suorittanut kunnialla oikealla ajallaan ja ihan hyvin pisteinkin vielä. Nyt mulla on jo kaksi kertaa pitänyt olla perennatentti 2:n uusinta, mutta ensimmäisellä kerralla meidän ranskalainen huippuauto ei käynnistynytkään pakkasen vuoksi ja meikäläinen jäi siis jumiin tänne metsän keskelle. Täältä kun lähin bussipysäkki on noin 4-5km päässä ja kävelymatka sinne on pelkkää metsätietä eikä se oikein pakkasella varsinkaan huvita. Kesällähän sen suhauttaa pyörällä tuosta noin vaan, mutta talvella tekee vähän tiukkaa. Toisekseen täältä ei pääse kovinkaan helposti bussilla koululle vaan bussia pitää vaihtaa ellei sitten kävele tuonne n. 6km päähän Hervantaan pysäkille odottelemaan. Oikeastaan ihan hyvä kuitenkin ettei se auto käynnistynyt, koska meillä olikin juuri edeltävänä viikonloppuna vieraillut mahatauti toisella kaksosista ja lukeminen jäi vähäiseksi tästä syystä... ja muustakin.
No tänään piti sitten olla uudelleen uusinta, mutta taas se siirtyi koska tadaa; en ole ehtinyt lukea. Ei ole yksinkertaisesti jäänyt juurikaan vapaita rakoja ja ne vähät mitä on jääneet, oon mieluummin yrittänyt rauhoittuakin välillä. Ei sitä aina vaan jaksa. Katsotaan missä välissä nyt sitten ehdin lukea koko tenttiin kun ensi viikosta alkaen meillä on joka viikko tenttejä, yhtenä viikkona on jopa kaksi tenttiä. Huh!

Viime viikolla siis tosiaankin aloitettiin siemenlisäykset koululla Piian tunneilla. Meidän luokka on jaettu pienryhmiin ja niissä pienryhmissä me tutkaillaan eri kasvien siemen- ja pistokaslisäystä. Mä olen meidän ryhmästä ainoa, joka ei lisää siemenistä vaan pistokkaista. Sain marraskuun lopulla ystävältäni juorun ja kirjorönsyliljan pistokkaita. Kirjorönsylilja ei tosin ole mun "tutkimuksessani" vaan ainoastaan juoru ja lisäksi vielä aiemmin saamani puksipuu, josta mun pitäisi tässä nyt joku päivä ehtiä lisäilemään pistokkaalla. Yhden tai kaksi pistokasta olisi tarkoitus vielä koulun kasvihuoneelle kasvamaan ja saman verran jää sitten tänne kotiin tutkailtavaksi. Tarkoitus on siis vertailla kasvihuone- ja kotikasvatuksen eroja. Juorut on kykkineet mullassaan jo puolitoista kuukautta. Rönsylilja sen sijaan nököttää edelleen juurettumassa vedessä, hups! No ainakin on elossa! Lisäksi sain Helmivillakon Erikalta anopinkielen lehden kokeiluun kasvattaa. Jos saan sen kasvamaan hyvin, vien sen Helmivillakkoon.

Karoliina perustaa "plantaasia"

Salaattiplantaasi


Hyväntuulisia plantaasin isäntiä/orjia

Mä istutin Nannan siemenet purkkeihin,
koska Nanna estyi itse olemasta paikalla.
Eipä mulla kyllä muutakaan tekemistä ollut
koska olin unohtanut puksipuuni kotiin.

Hyvää hoivaa!

No sittenhän meillä on tietty ollut myös sidontaa! Muu ryhmä pääsi harjoittamaan paralleelisen asetelman tekoa ennen joululomaa, mutta mä jouduin poistumaan hammassäryn takia tuolloin aikaisemmin koulusta (ja meninkin siitä suoraan hammaslääkärille, joka ryösti multa hampaan!) ja niin jäi myös paralleelinen asetelma harjoittelematta.
Meillä on ollut nyt paljon sidonnan teoriaa, mutta myös käytäntöä. Yleensä aloitetaan teorialla ja loppupäivä sitten sidotaan joko asetelmia tai kimppuja. Täytyy sanoa, että vaikka on tärkeää tietää teoriakin, jotta voi perustella ratkaisujaan järkevästi ja teoriaan nojaten, on nuo teoriaosuudet aina mulle hieman vaikeaselkoisia. Mä ymmärrän asiat niin paljon helpommin tekemällä ja näkemällä kuin kirjoittamalla tai lukemalla. Jotenkin sen vaan näkee mikä näyttää hyvältä ja mikä ei. Tietysti vielä näin alussa silmä ei ole todellakaan niin harjaantunut kuin kokeneilla ammattilaisilla, mutta ainakin mun mielestäni mulla on luontaista lahjakkuutta värien ja muotojen ymmärtämiseen ja niiden yhdistämiseen. Ja oon mä niistä kehuja saanutkin, aina tietenkin hampurilaismuodossa; hyvä, parannettavaa, hyvä. Hampurilainen on kiva, nam.



Ensimmäinen paralleelinen asetelma
al'a Mea. Vähän siellä on liikaa tavaraa

Niin ja sittenhän mä tosiaankin aloitin perjantaina 24.1. uudessa työssäoppimispaikassani; Helmivillakossa, Tullintorilla. Oon nyt ollut siellä vasta sen yhden päivän ja tällä viikolla meen perjantai-illaksi vain muutamaksi tunniksi, mutta ainakin näillä näkymin vaikuttaa äärettömän mukavalta! Tykkään todella paljon. Pieni putiikki täynnä ihania kukkia ja ruukkuja. Erika on osannut sisustaa myymälän ihanan viihtyisäksi. Hieman me jouduttiin siellä heti ruveta järkkäämään paikkoja uusiksi kun sinne pääsin, koska Helmivillakon takahuone menee uusiksi; siitä lähtee puolet pois pankkiautomaatin tieltä. Jos siis poikkeat Helmivillakkoon älä ihmettele meteliä, siellä ne työmiehet porailee ja möyryää!



Siellä ne työmiehet puuhailee

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti