Maanantaina en ollut koulussa lääkärin vuoksi, tiistaina lähdin aikaisemmin näöntarkastuksen vuoksi ja tänään, noh... Tänään halailin vessanpönttöä sillä aikaa kun muut tekivät kukkasidontaa Ahlmanin avoimien ovien päivissä. Oksennustauti on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa... NOT!
No sain mä sentään eilen tehtyä edes jotain. Pääasiassa tällä viikolla tehtiin muistiinpanoja sinä aikana, mitä nyt paikalla pystyin olemaan. Muistiinpanoja tehtiin sidonnasta ja puutarhanhoidosta ja eilen sidottiin surukimppuja ensimmäistä kertaa. Lunettessa sidoin muutaman samantapaisen, mutta yksinkertaisemman kimpun. Tekniikka oli kuitenkin täysin uusi siltä osin, että kimppu tehtiin osittain pöytää vasten ja sehän sitten teettikin hieman hankaluutta osaamisen ja meikäläisen selän kannalta.
Tässä kuitenkin kuvasatoa surukimppujen sidonnasta:
 |
| Salalit pääsi ämpärin alle suoristumaan huolellisen käsittelyn ja siistimisen jälkeen |
 |
| Kun olin saanut kasvien varret siistittyä ja käsiteltyä, tehtiin rusetti jo valmiiksi, koska kun on iso kimppu toisessa kädessä on melko hankala lähteä enää vääntämään rusettia muotoonsa. |
Kun jokainen sai oman kimppunsa valmiiksi ja ne käytiin yhdessä läpi opettajan palautteiden osalta, antoi opettaja meille jonkun muun kimpun ja tehtävä oli sitoa kaverin materiaaleista samalla tekniikalla uusi kimppu. Mä sain Viivin materiaalit ja lähdin kyllä kimppua sitomaankin, mutta koska pöytä oli sen verran väärällä korkeudella (ja hankala lähteä säätämään) alkoi mun selkä vedellä viimeisiään siltä päivältä ja mun keskittymiseni herpaantui aivan täysin eikä sidonnasta sitten tullut enää oikein mitään, mikä jäi kyllä vähän ärsyttämään (toisin sanoen teki mieli viskata koko kimppu roskiin ja lähteä mäkeen).
Koska jouduin jäämään tänään kotiin puhumaan norjaa, päätin käyttää rauhalliset hetket hyödykseni ja valmistautua tuleviin tentteihin. Meillä on tästedes nyt joka viikko joku tentti seuraavan kuukauden ajan ja ajattelin sitten ajatella hieman eteenpäin ja tehdä kaikki muistikortit itelleni valmiiksi ettei tarvi sitten tuhlata enää myöhemmin niihin aikaa. Nyt ne odottelis tossa vieressä leikkaamista ja nimeämistä, jonka jälkeen voi vaan keskittyä siihen itse lukemiseen. Osa kasveista sai melko mielenkiintoisen värityksen kun mun tulostimesta alkoi loppua väripatruunasta muste. Avitin yhtä hieman luonnottoman näköiseksi jäänyttä kasvia vihreällä puuvärillä, nyt se vasta hieno onkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti